Keski-Pohjanmaan aluehallitus
Pöytäkirja 05.08.2024/Pykälä 189

Keski-Pohjanmaan aluehallitus 25.03.2024 § 96 

Valmistelija Toimialuejohtaja Ritva Jämsä

Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvän palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin. Palvelurakenteen muutos on välttämätön huomioidessamme väestörakenteen muutokset kuten väestön ikääntyminen sekä henkilöstön riittävyyden turvaaminen. Muutoksessa vahvistetaan kotiin vietäviä palveluita, matalan kynnyksen palveluita, ympärivuorokautista palveluasumista sekä jaksohoitotyyppistä palvelua. Päätavoite on, että ihminen hoidetaan mahdollisimman oikeassa paikassa ja mahdollisimman kevyillä palveluilla.

Palvelurakenneuudistus sisältää useita kokonaisuuksia. Yhtenä palvelurakenteen keventämiseen liittyvänä kokonaisuutena on selvittää yleislääketieteen osastopaikkojen määrää ja sijaintia tulevaisuudessa. Jatkosuunnitelmissa on huomioitava valtakunnallisen sairaalaverkkoselvityksen etenemisen myötä lainsäädännön mukanaan tuomat vaikutukset alueen erikoissairaanhoidon toimintaan sekä perusterveydenhuollon sairaalaverkkoon. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman erikoissairaanhoidon ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvityksen vaiheessa 1 (alustavasti 1.1.2026 alkaen) yleislääketieteen tasoisten osastojen yöaikaiset lääkäripalvelut voidaan turvata etäkonsultaatioilla, mutta iltaisin ja viikonloppuisin osastojen tulee voida turvata läsnälääkäripäivystykseen.

Nykytila

Yleislääketieteen osastopaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 82, joista 46 Kokkolassa, Tunkkarilla ja Kannuksessa molemmissa 18 paikkaa.

Kannuksen ja Tunkkarin osastoilla ei ole läsnälääkäripäivystystä viikonloppuisin, iltaisin eikä öisin. Osastoilla tehdään diagnostisia tutkimuksia vain virka-aikana. Tämän vuoksi osastojen profiilit poikkeavat jo nyt lääkärityövoiman saatavuuden ja diagnostiikan osalta Kokkolan osastoista. Tunkkarilla ja Kannuksessa hoidon painopiste on ollut jo pidempään kuntoutumisessa ja 15-20% kaikista yleislääketieteen hoitopäivistä muodostuu odottamisesta jatkohoitoon. Potilaat odottavat pääsyä kotiin erilaisten palveluiden turvin tai paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Koska kotiin järjestettäviin palveluihin sekä kuntoutumisen tukemiseen on kehitetty uusia toimintamalleja, osastojen kuormitukset ovat laskeneet.

Muutosehdotus

Ehdotuksenamme on muuttaa Kannuksen ja Tunkkarin osastot sosiaalihuoltolain mukaisiksi lyhytaikaista hoitoa tuottavaksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, jollaisiksi ne profiililtaan ovat väistämättä myös muuttumassa läsnälääkärin päivittäisen puuttumisen sekä laboratorioanalytiikan loppumisen myötä. Jatkossa Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen toiminta olisi painotettu erityisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantumisen tukemiseen kuntoutuksella. Tärkeänä osana fyysisen kuntoutumisen lisäksi olisi erilainen osallistava ja virikkeellinen toiminta. Yksiköiden mitoitus tulisi muutoksen jälkeen olemaan 0,69, joka tarkoittaisi 11 -12 vakanssin vähennystä / yksikkö riippuen siitä, miten esihenkilötyö järjestetään. Säästöä toiminnan muutos toisi myös vähenevien laboratorio- ja lääkärikustannusten osalta. Henkilöstörakenteessa tulisi hoiva- ja hoitotyön lisäksi huomioida paremmin kuntouttava ja osallistava toiminta. Vuodeosastojen jatkaminen nykyisellä profiilillaan vastaavasti tulee lisäämään hyvinvointialueen kustannuksia jo kuluvana vuonna laboratorionäytteiden päivittäisen kuljettamisen myötä. Lisäksi näytteiden kuljettamisen aiheuttama viive muuttaa entisestään potilasprofiilia enemmän kuntouttavaan huomioitaessa potilasturvallisuuden näkökulma.

Päätösesitys Aluehallitus merkitsee Kannuksen ja Tunkkarin yleislääketieteen osastoja koskevan muutosesityksen tiedoksi sekä antaa evästystä jatkovalmisteluun.

Päätös Aluehallitus merkitsi Kannuksen ja Tunkkarin yleislääketieteen osastoja koskevan muutosesityksen tiedoksi sekä antoi evästystä jatkovalmisteluun.

 Merk. toimialuejohtaja Ritva Jämsä esitteli asian kokouksessa.

Keski-Pohjanmaan aluehallitus 20.05.2024 § 154 

Valmistelija vt. hyvinvointialuejohtaja Katja Virta ja toimialuejohtaja Ritva Jämsä

Kannuksen ja Tunkkarin yleislääketieteen osastojen profiilin muutos on osa palvelurakenteellista muutosta, jossa palvelurakennetta kevennetään vastaamaan enemmän asiakkaiden tarpeita. Samankaltaisia ympärivuorokautisten palveluiden profiilimuutoksia, kotiin järjestettävien palveluiden vahvistamisen lisäksi, on tehty alkuvuodesta ja ne ovat osoittautuneet järkeviksi. Muutoksilla on kyetty lyhentämään jonottamista niin yleislääketieteen osastoilla kuin erikoissairaanhoidon osastoillakin. Myös jono ja jonotusaika ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on lyhentynyt. Vaikka nämä muutokset eivät ole ainoa syy palveluiden oikea-aikaisempaan saatavuuteen, niillä on oma osuutensa tavoitteiden mukaiseen kehityssuuntaan.  

Hallituksen kehysriihen esityksenä on sairaalaverkon osalta toteuttaa työryhmän I vaihe, joka perustelee osastojen profiilinmuutoksen etupainotteista toteuttamista ottaen huomioon, ettei Kannukseen ja Tunkkarille edelleenkään ole mahdollista järjestää selvityksessä vaadittavaa iltaa ja viikonloppua koskevaa läsnäolevaa lääkäriä.

Kannuksen ja Tunkkarin osastojen potilaspaikkoja vähennettiin alkuvuodesta 2 paikalla molemmissa yksiköissä liittyen mitoitusselvitykseen. Paikat ovat riittäneet hyvin ja kuormitusasteet laskeneet Kannuksen osastolla 8,5% ja Tunkkarin osastolla 4,6%.   Kannuksessa osaston kuormitus on ollut alkuvuonna 87,1% ja Tunkkarilla 88,5%. Keskimäärin molemmilla osastoilla on ollut 2,5 paikkaa tyhjillään alkuvuodesta. Tähän liittyen myös osastojen hoitohenkilöstön sijaiskulut (sis+ ulk) ovat vähentyneet n. 50 000€. 

Hyvinvointialueelle muutoksen jälkeen jäävien yleislääketieteellisten osastopaikkojen (46) on arvioitu riittävän nyky- ja tulevaisuuden tarpeisiin seuraavilla perusteilla:

Tällä hetkellä osastoilla olevista potilaista (km. 31 potilaasta) arviolta puolet vastaavat jaksohoitotyyppistä asiakasprofiilia eli he edelleen "jatkavat" näiden paikkojen käyttöä.

Kotisairaalan vahvistetulla resurssilla kyetään vastaanottamaan 6-8 potilasta / vrk enemmän riippuen käyntimääristä/potilas ja käyntien sijainneista.

Jäljelle jääville yleislääketieteen osastoille voidaan edelleen tarvittaessa ottaa muutamia potilaita ylipaikoille.

Kotihoitoa jonottavat minimiin osastoilla, vapauttaa 4-5 paikkaa yle-tasoisille potilaille:

• Sote-tilannekeskuksen mukanaan tuoma liikkuvien palveluiden resurssiohjaus tehostaa kotiin vietävien palveluiden käyttöä
• Sisäisten sijaisten resurssin kohdentaminen yhä enemmän kotiin järjestettävin palveluihin
• Etähoivan lisääminen kotihoidossa vapauttaa edelleen kotihoidon resursseja fyysisiä kotikäyntejä tarvitseville
• Kuntoutukseen keskittyvällä toiminnalla voidaan pääpaino jaksolla asettaa kotikuntoisuuden saavuttamiseen, jolla on pidemmällä tähtäimellä jaksoja lyhentävä vaikutus

Kustannusvaikutus perustuu pääosin henkilöstövaikutuksiin. Osastotasoisessa yksikössä mitoitus on korkeampi kuin sosiaalihuoltolain mukaisessa arviointi- ja kuntoutusyksikössä. Mitoituksen ja paikkamäärän vähenemisen seurauksena hoitaja-/esihenkilöstöresurssin tarve vähenee yhteensä 10-12 htv.  Lisäksi lääkärityöpanos vähenee merkittävästi. Arvioidut henkilöstökuluista saatavat säästöt yhteensä n. 1 M€ vuositasolla.

Muista kuluista saatavat säästöt ovat n. 0,3- 0,4 M€ vuositasolla.

Lisäksi muutoksesta aiheutuville kustannuksille tulee ensimmäiselle toimintavuodelle laskea kulua n. 10-15%, sillä oletetut muutokset tapahtuvat osittain viiveellä. Hoitopäivähintojen kustannukset jäävät alueemme jaksohoitotyyppisen toiminnan keskimääräistä hoitopäivähintaa korkeammiksi johtuen siitä, että muut jaksohoitopaikat ovat ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä, jolloin tuotantokustannukset ovat matalammat.

Valmisteilla oleva muutos edellyttää yhteistoimintamenettelyä. Asia tuodaan aluehallitukseen yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen.

Päätösesitys Aluehallitus päättää
1. käynnistää yhteistoimintamenettelyn Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen muutosta koskevassa asiassa;
2. valtuuttaa vt. hyvinvointialuejohtajan ja henkilöstöjohtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa ja niiden valmisteluun voi osallistua muitakin nimettyjen henkilöiden osoittamia henkilöitä.

Päätös Jäsen Arto Alpia esitti kohtaan 1, että yhteistoimintamenettelyt aloitetaan syksyksyllä kesäsulkujen jälkeen. Lisäksi hän esitti lisättäväksi kohta 3, että asia tuodaan aluehallitukselle ja -valtuustolle yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Anja Törmä ja Tapio Peltokangas kannattivat Alpian esitystä.

Aluehallitus hyväksyi yksimielisesti
1.  käynnistää yhteistoimintamenettelyn Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen muutosta koskevassa asiassa syksyllä kesäsulkujen jälkeen
2. valtuuttaa vt. hyvinvointialuejohtajan ja henkilöstöjohtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa ja niiden valmisteluun voi osallistua muitakin nimettyjen henkilöiden osoittamia henkilöitä
3. että asia tuodaan aluehallitukselle ja -valtuustolle yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.

Keski-Pohjanmaan aluehallitus 05.08.2024 § 189  

1018/00.02.01/2024  

Valmistelija vt. hyvinvointialuejohtaja Katja Virta, toimialuejohtaja Ritva Jämsä, hallintolakimies Viivi Haanpää

Aluehallitus on käsitellyt 12.02.2024 § 47, 25.03.2024 § 96 ja 20.05.2024 § 154 Kannuksessa ja Tunkkarilla sijaitsevien vuodeosastojen muutossuunnitelmaa. 12.2.2024 kokouksessa asiaa on käsitelty osana §:ää 47 seuraavasti:

Esittelyteksti Kannuksen ja Tunkkarin muutossuunnitelman osalta (12.2.2024 § 47)

"Myös yleislääketieteen osastopaikkojen kokonaisuutta tulee

palvelurakenteellisesti arvioida uudelleen. Vastaavatko osastojen

profiilit nykytarvetta ja tuottavatko ne tämänhetkisen tarpeen

mukaisia palveluita?

Tunkkarin ja Kannuksen yksiköissä ei ole läsnälääkäripäivystystä

viikonloppuisin, iltaisin eikä öisin. Tällä on jo nykytilanteessakin

vaikutusta siihen, millaisia potilaita osastoille ohjautuu. Hyvin suurella osalla potilaista päällimmäisin tarve on kuntoutuminen jonkin akuutin sairaudentilan jälkeen. Osa potilaista odottaa pääsyä kotiin erilaisten palveluiden turvin tai odottaa paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Osastoille tullaan myös suoraan päivystyksestä tilanteissa missä potilaan tilanne on vakaa eikä ole arviota tarvittavista diagnostisista kuvantamisen tai muista tutkimuksista, joita ei voida ko. osastoilla toteuttaa.

Kannuksen ja Tunkkarin osastojen profiilin muutos sosiaalihuoltolain

mukaisiksi lyhytaikaista hoitoa tuottaviksi yksiköiksi vaikuttaisi

yksiköiden henkilöstörakenteeseen ja mahdollistaisi henkilöstön

siirtymisen avopalveluihin tai esim. ympärivuorokautiseen

palveluasumiseen. Jos paikkamäärää molemmissa yksiköissä

laskettaisiin samalla 18:sta 16:een, vapautuisi molemmilta osastoilta

n. 6 htv hoitaja-/esihenkilöresurssia eli yhteensä 12 htv. Lisäksi

osastoilta vapautuisi lääkärityöpanosta. Vuositasolla suora

säästöpotentiaali on 856.000 €, jos kaikki vapautuva resurssi

voitaisiin siirtää henkilöstöpankkiin. Muutoksen seurauksena

säästöpotentiaalia kasvattaa lisäksi kustannusrakenteen

alentumisesta aiheutuva vuotuinen vaikutus, kuten esim.

sijaistarpeen väheneminen. Muutos mahdollistaisi myös sekä Lesti- että Perhonjokilaaksojen jaksohoitopaikkojen ja ympärivuorokautisen

palveluasumisen kokonaisuuden uudelleenarvioinnin.

Suunnitelman edetessä pakostakin tulee arvioitavaksi

yleislääketieteen paikkojen riittävyys ja sijainti. Tunkkarin ja

Kannuksen yle-vuodeosastojen muutosesitys sosiaalihuoltolain

mukaisiksi ympärivuorokautisiksi lyhytaikaishoitoa ja kuntoutusta

tuottaviksi yksiköiksi edellyttää vielä toiminnallisia ja aikataulullisia

tarkennuksia. Tässä vaiheessa on perusteltua tehdä esitys

periaatepäätökseksi aluevaltuustolle Tunkkarin ja Kannuksen

vuodeosastojen muuttamisesta sosiaalihuoltolain mukaisiksi

ympärivuorokautisen hoidon yksiköiksi. Periaatepäätöksen jälkeen

aluehallituksen tehtäväksi jäisi tehdä muutoksen toteutusta koskevat

tarkentavat päätökset sekä aikataulutus. Säästöpotentiaali vuodelle

2024 osana talouden tasapainottamista riippuu muutoksen

aikataulutuksesta.

Muutos on osa perusteltua palvelurakenteellista muutosta. YLE-vuodeosastopaikkojen riittävyyden varmistamiseksi tarkentavassa

aluehallituksen jatkovalmistelussa arvioidaan toteutustapa, jolla

Kokkolan vuodeosastojen yhteyteen voidaan toteuttaa mahdollisesti

tarvittava YLE-vuodeosastopaikkojen lisätarve.

Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastoja koskeva muutos

sisällytetään käynnistettävään yhteistoimintamenettelyyn. Kyseessä

oleva muutos on strategisesti merkittävä uudistus, joten asia tulee

lopulliseen päätöksentekoon aluevaltuustoon."

Päätösesitys (12.2.2024 § 47)

"Aluehallitus päättää:

1. toteuttaa palvelurakenteen keventämistä koskevan

talousarviopäätöksen mukaisen erikoissairaanhoidon paikkamäärän

vähennyksen Terveyden ja sairaanhoidon sekä Perheiden

palveluiden toimialueilta edellä esitetyllä tavalla sekä vahvistaa

peruspalveluiden sekä matalan kynnyksen palveluja Perheiden

palveluissa sekä Hoidon ja hoivan toimialueella edellä todetulla

tavalla. Muutos toteutetaan määrärahallisesti käyttösuunnitelman

muutoksena;

2. että nyt tehtävän paikkamäärän vähentämisen lisäksi

vuodeosastojen paikkamääriä voidaan muuttaa toimialuejohtajan

viranhaltijapäätöksellä palvelutarpeen sekä hyvinvointialueiden

välisen myynnin muutosten mukaisesti kustannustehokkaan

toiminnan varmistamiseksi;

3. esittää aluevaltuustolle, että se periaatepäätöksenä päättää

muuttaa Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastot sosiaalihuoltolain

mukaisiksi ympärivuorokautisen hoidon yksiköiksi sekä valtuuttaa

aluehallituksen tekemään muutoksen toteuttamista koskevat

tarkennetut päätökset sekä aikataulutuksen;

4. käynnistää yhteistoimintamenettelyn palveluverkkouudistuksen

valmistelun sekä Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen muutosta

koskevassa asiassa;

5. valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan, henkilöstöjohtajan ja

johtajaylilääkärin valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä

edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa ja niiden valmisteluun voi

osallistua muitakin nimettyjen henkilöiden osoittamia henkilöitä."

Päätös (12.2.2024 § 47)

"Hyvinvointialuejohtaja täydensi kokouksessa päätösesityksen kohtaa 1. seuraavasti: Täytäntöönpanon yhteydessä varmistetaan, että resurssien siirto peruspalveluiden vahvistamisessa ja

toimintamuutoksissa toteutetaan taloudellisinta tapaa noudattaen ja

tältä osin suunnitelma tuodaan aluehallitukselle tiedoksi.

Jäsen Anja Törmä jäsen Tapio Peltokankaan kannattamana esitti,

että asia palautetaan valmisteluun kohtien 3. ja 4. osalta. Koska oli

tehty kannatettu esitys palauttamisesta valmisteluun, oli suoritettava

äänestys. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys

siten, että äänestyksessä kohtien 3. ja 4. käsittelyn jatkamista

kannattavat äänestävät JAA ja palauttamista valmisteluun kannattavat äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 4 JAA-ääntä

(Kivelä, Lukkarinen, Nurmi-Lehto, Salo) ja 7 EI-ääntä (Innanen,

Alpia, Teerikangas, Peltokangas, Pajunpää, Törmä, Urpilainen).

Äänestystuloksen mukaisesti asia palautettiin valmisteluun kohtien

3. ja 4. osalta.

Hyvinvointialuejohtaja täydensi kokouksessa päätösesitystä kohdalla

6: Aluehallitus päättää

6. käynnistää palveluverkon osalta yhteistoimintamenettelyn.

Aluehallitus päätti:

1. toteuttaa palvelurakenteen keventämistä koskevan

talousarviopäätöksen mukaisen erikoissairaanhoidon paikkamäärän

vähennyksen Terveyden ja sairaanhoidon sekä Perheiden

palveluiden toimialueilta edellä esitetyllä tavalla sekä vahvistaa

peruspalveluiden sekä matalan kynnyksen palveluja Perheiden

palveluissa sekä Hoidon ja hoivan toimialueella edellä todetulla

tavalla. Muutos toteutetaan määrärahallisesti käyttösuunnitelman

muutoksena. Täytäntöönpanon yhteydessä varmistetaan, että

resurssien siirto peruspalveluiden vahvistamisessa ja

toimintamuutoksissa toteutetaan taloudellisinta tapaa noudattaen ja

tältä osin suunnitelma tuodaan aluehallitukselle tiedoksi;

2. että nyt tehtävän paikkamäärän vähentämisen lisäksi

vuodeosastojen paikkamääriä voidaan muuttaa toimialuejohtajan

viranhaltijapäätöksellä palvelutarpeen sekä hyvinvointialueiden

välisen myynnin muutosten mukaisesti kustannustehokkaan

toiminnan varmistamiseksi;

5. valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan, henkilöstöjohtajan ja

johtajaylilääkärin valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä

edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa ja niiden valmisteluun voi

osallistua muitakin nimettyjen henkilöiden osoittamia henkilöitä;

6. käynnistää palveluverkon osalta yhteistoimintamenettelyn.

Toimialuejohtajat Tuula Rajaniemi, Minna Lönnbäck ja Ritva Jämsä

esittelivät asiaa kokouksen alussa."

Selostus asiasta:

Aluehallituksen puheenjohtaja Sari Innanen teki 10.06.2024 aluehallituksessa kohdassa Muut asiat § 182 aloitteen sen selvittämiseksi, onko aluehallituksen päätöstä 20.5.2024 § 154 tarpeen itseoikaista mahdollisen menettelyvirheen vuoksi.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on 3.5.2024 antamallaan ratkaisulla (1055/2024) kumonnut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston 22.6.2023 tekemän päätöksen koskien palvelustrategiaa ja -verkkoa. Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallitusta on sen tehtävien perusteella pidettävän hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna toimielimenä, jonka jäseneen sovelletaan lainkohdassa tarkoitettua esteellisyysperustetta (yhteisöjääviä). Hallinto-oikeus katsoi, että päätös ei kohdistunut suoraan mihinkään kuntaan eikä päätöksen katsottu koskevan minkään yksittäisen kunnan etua, oikeutta tai velvollisuutta siten, että kuntia olisi tullut pitää asiassa asianosaisina. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että kunnilla ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittuihin oikeushenkilöihin rinnastuvan kunnanhallituksen jäsenillä voitiin katsoa objektiivisesti arvioiden olevan intressi pyrkiä säilyttämään terveyspalvelut oman kunnan alueella. Tämän voitiin katsoa olennaisesti heikentävän luottamusta päätöksentekoon ja sen objektiivisuuteen. Hallinto-oikeus katsoi, että asian ratkaisusta oli siten ollut odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hyvinvointialueen jäsenkunnille hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu huomioiden Soiten aluehallituksen edellä mainittujen asioiden käsittelyssä on mahdollisesti ollut paikalla esteellisiä päättäjiä. Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn, kyseessä on menettelyvirhe. Ensisijaisesti esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat asianomaiselle henkilölle itselleen. Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn.

Hyvinvointialuelain 102 §:n mukaan valtuutettu on aluevaltuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä hyvinvointialueen viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27-30 §:ssä. Aluehallituksen jäsenten kohdalla sovelletaan siten hallintolain 28.1 §:n mukaisia esteellisyysperusteita:

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Virheen korjaaminen:

Asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Hallintolain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.

Päätösesitys Aluehallitus päättää
1. poistaa menettelyvirheen vuoksi päätöksensä 25.03.2024 § 96 ja 20.05.2024 § 154;
2. poistaa menettelyvirheen vuoksi päätöksestään 12.02.2024 § 47 ainoastaan sen osan, joka kohdistuu päätösesityksen mukaisten kohtien 3. ja 4. palauttamiseen valmisteluun;
3. esittää aluevaltuustolle, että se periaatepäätöksenä päättää muuttaa Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastot sosiaalihuoltolain mukaisiksi ympärivuorokautisen hoidon yksiköiksi sekä valtuuttaa aluehallituksen tekemään muutoksen toteuttamista koskevat tarkennetut päätökset sekä aikataulutuksen;
4. käynnistää yhteistoimintamenettelyn palveluverkkouudistuksen valmistelun sekä Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen muutosta koskevassa asiassa;
5. merkitä Kannuksen ja Tunkkarin yleislääketieteen osastoja koskevan muutosesityksen tiedoksi sekä antaa evästystä jatkovalmisteluun;
6. käynnistää yhteistoimintamenettelyn Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen muutosta koskevassa asiassa; 
7. valtuuttaa vt. hyvinvointialuejohtajan ja henkilöstöjohtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa ja niiden valmisteluun voi osallistua muitakin nimettyjen henkilöiden osoittamia henkilöitä.

Päätös Aluehallitus hyväksyi päätösesityksen kohdat 1-7 esityksen mukaisesti.

Merk. Jäsen Anja Törmä poistui esteellisenä (hallintolaki 28.1 § 1) kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 9.27-9.35.

Varajäsen Petri Saari saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 9.27-9.35.