Keski-Pohjanmaan aluehallitus
Pöytäkirja 11.05.2026/Pykälä 102

Keski-Pohjanmaan aluehallitus 11.05.2026 § 102  

2121/00.02.00/2026  

Valmistelija Toimialuejohtaja, johtajaylihoitaja Piia Kurikkala, piia.kurikkala(at)soite.fi, toimialuejohtaja, sosiaalijohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka, t.oikarinen-nybacka(at)soite.fi,  henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen, markku.hamalainen(at)soite.fi

Taustaa

Kokkolan Sote-keskus on valmistumassa sairaalanmäelle. Uutta Sote-keskusta on suunniteltu pitkään ja tarve uusille peruspalvelujen toimitiloille on suuri. Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat Kokkolan alueella toimineet jo vuosia hajautettuina eri puolilla kaupunkia. Tiloissa on ollut monenlaisia ongelmia muun muassa sisäilma-asioissa ja osa tiloista on ollut väliaikaiseksi tarkoitettuja tiloja, joihin on jääty pidemmäksi aikaa, kun yhteistä toimitilaa ei ole ollut. Sisäilmaongelmat ovat edelleen jatkuneet joissakin toimitiloissa. Vuonna 2024 tehtiin lisäksi tiedossa olevaan Sote-keskusrakentamiseen turvaten iso peruspalvelujen toimintojen muuttaminen Terveystie 1:n kiinteistöön (entinen terveydenhuolto-oppilaitos) vuokrakulujen säästämiseksi. Joidenkin yksiköiden kohdalla oli kyse myös sisäilmaongelmiin vastaamisesta. Terveystie 1:n kiinteistöön ei tehty muutoksia, koska tilat olivat väliaikaiset.Toiminta vain muutettiin olemassa oleviin tiloihin, joista suurin osa on isoja luokkahuoneita.

Sairaalanmäen kiinteistöstrategiaa ja sote-keskuksen rakentamissuunnittelun käynnistämistä on käsitelty aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksissa vuonna 2022 seuraavasti:

-Aluehallitus 25.4.2022 § 34

-Aluevaltuusto 16.05.2022 § 37

-Aluehallitus 19.9.2022 § 119

-Aluevaltuusto 26.9.2022 § 61

Vuonna 2022 sekä aluehallitus että aluevaltuusto ovat päättäneet jatkaa sote-keskuksen rakennussuunnittelua siten, että sote-keskuksen I-osion rakentaminen käynnistetään vuoden 2024 aikana. Rakennussuunnittelu on perustunut ja sen lähtötietoina ovat olleet sotekeskuskonsepti ja sen liitteet, kuten tilaohjelma. Aluevaltuusto on merkinnyt tiedoksi liitteenä olleen sairaalanmäen kiinteistöstrategian 2040 (26.9.2022 § 61). Kiinteistöstrategia ja sen osana oleva Sote-keskuksen konsepti- ja toiminnallinen suunnitelma ovat strategia- ja suunnitelmatason dokumentteja, jotka ohjaavat niihin pohjautuvien toimenpiteiden toteutusta ja toimenpiteistä päättämistä.

Edellä listattujen vuoden 2022 toimielinpäätösten lisäksi Sote-keskuksen suunnittelutilanne ja kustannusarvio -asiaa on käsitelty aluehallituksessa 27.11.2023 § 286 ja 18.12.2023 § 304.

Strategisen tason päätöksiä toimeenpanevat päätökset tehdään hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin. Toimintojen siirtäminen rakenteilla olevaan sote-keskukseen on valmistelussa Sairaalanmäen kiinteistöstrategian ja sote-keskuksen konsepti- ja toiminnallisen suunnitelman mukaisesti.

Tilojen osalta on pitkän valmisteluajan aikana, ennen ja jälkeen konseptisuunnittelun, tehty muitakin selvityksiä, kuten neuvolatoiminnan lapsivaikutusten arviointi (LAVA), jossa todettiin, että kantakaupungin alueelle riittäisi yksi neuvola. Lisäksi on ilmennyt toiminnallisia muutostarpeita: esimerkiksi lastensuojelun jälkihuolto on siirretty lasten, nuorten ja perheiden palveluista aikuissosiaalityöhön. Myös taloudelliset paineet saada entistä enemmän irti tehoja uusista tiloista ovat koko ajan lisääntyneet. Mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet samoissa tiloissa, integraatiota edistävät tilat ja nykyaikaiset tilojen varausjärjestelmät mahdollistavat osaltaan toiminnan tehokkuutta ja parempaa valmiutta vastata asiakkaiden tarpeisiin. Isommassa yksikössä henkilöstön mahdollisuudet sijaistaa toisiaan ovat myös erillään pienellä henkilökunnalla toimivia yksiköitä paremmat. Toiminta on myös tasalaatuisempaa koko palvelukokonaisuudessa.

Vaikuttamistoimielinten yhteisessä kokouksessa (asiakasraati, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto sekä lisäksi kansalliskielilautakunta) on suunnitteluvaiheessa 2024 keväällä esitelty suuunnitelmia vaikuttamistoimielimille sekä kansalliskielilautakunnalle ja ne ovat voineet esittää toiveita Sote-keskuksen tiloista ja toiminnallisista muutoksista. Kokouksessa Sote-keskuksen suunnittelun tehneen Raamiarkkitehdit Oy:n pääsuunnittelija esitteli Sote-keskuksen suunnitelmia ja suunnittelun pohjana olleita ajatuksia. Hyvinvointialueen tekninen toimi oli myös paikalla kuulemassa vaikuttamistoimielinten jäsenten ajatuksia. Toiminnallisen suunnittelun edustajana oli paikalla sosiaalijohtaja. Keskustelu oli vilkasta ja kokouksessa tehtiin ehdotuksia muun muassa sen suhteen, miten tiettyjä erityishaasteita tulisi ottaa huomioon suunnittelussa.

Tavoitteet ja toiminnalliset vaikutukset

Sote-keskuksen suunnittelun muutosajureina on suunnitteluvaiheessa huomioitu seuraavat asiat:

- demografinen muutos

- digitalisaation ja etäpalvelujen lisääntyminen

- Sote-esh integraatio

- hoitokäytäntöjen kehitys ja uudet toimintamallit

- kotiin vietävien ja liikkuvien palvelujen yleistyminen

- palveluiden järjestämistavan muutokset

Konseptisuunnitelman mukaan Sote-keskuksen suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena on ollut saada taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä pitkän aikavälin ratkaisu. Toisena tavoitteena on ollut saada Kokkolaan toiminnallisesti kestävä ja kustannustehokas palveluverkko. Suunnittelun teknisiksi tavoitteiksi on määritelty:

-          terve rakennusesteettömyys ja ergonomia

-          muuntojoustavuus ja laajennusmahdollisuudet

-          tilojen standardoitu varustelu ja geneerisyys

-          digitaalisten palvelujen huomiointi

-          kerrosten välinen helppo kulkeminen

Useissa nykyisten toimintojen tiloissa on ollut eri vaiheissa sisäilmaongelmia ja Sote-keskukseen tulevia toimintoja on jouduttu siirtelemään paikasta toiseen tai hajasijoittamaan toimintoja eri rakennuksiin sen vuoksi, että kaikki työntekijät eivät ole terveydellisistä syistä pystyneet tiloissa työskentelemään. Näitä ongelmia on ollut useiden vuosien ajan ja niihin pyritty löytämään sopivia ratkaisuja, mutta ratkaisut on tarkoitettu väliaikaisiksi ja uusia tiloja on odotettu pitkään. Työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:n (222/2023) mukaisesti työnantaja on  tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslain velvoitteet on huomioitava myös työtiloja koskevissa ratkaisuissa.

Toiminnallisesti uudessa sote-keskuksessa integraation mahdollisuudet paranevat, yhteisten resurssien käyttö helpottuu, joustavoituu ja monipuolistuu. Uusi Sote-keskus mahdollistaa aikaisempaa paremmin ammattilaisten joustavan yhteistoiminnan, moniammatillisen työotteen toteuttamisen ja tarjoaa mahdollisuuksia peruspalvelujen henkilöstölle joustavasti tavata toisiaan ja järjestää esimerkiksi asiakkaiden yhteistapaamisia. Moniammatillinen työ tehostuu ja joustavoituu ja esimerkiksi ammattilaisten siirtymisiin käytettävä aika vähenee. Konseptisuunnitelmassa esitettyjen laskelmien mukaan käyttötarkoitukseen suunnitellut tilat yhdessä uudistuvien toimintaprosessien kanssa voivat nostaa toiminnan tehokkuutta ja kustannustehokkuutta noin 10-15 %.

Tilat ja Sote-keskuksen henkilökunta

Suunnittelusta ja rakentamisesta päätettäessä on käyty läpi kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tilat, joista voidaan luopua uuden Sote-keskuksen valmistumisen jälkeen. Sote-keskukseen uutena toimitilana kohdistuu uuden rakennuksen mukaiset kustannukset (sisäisinä menoina). Suunnittelun aikana edellä mainitun konseptisuunnitelman mukaisesti

on ollut tavoitteena saada tehokkaassa käytössä olevista toimitiloista, toimintojen keskittämisestä ja vuokratiloista luopumisen jälkeen noin 10-15 % hyöty toiminnan tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamisen kautta.

Sote-keskuksessa on tarkoitus tulla työskentelemään noin 320 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Sote-keskuksen tilojen käyttöä tullaan tarkastelemaan ja arvioimaan käyttöönoton jälkeen. Erityisesti tullaan seuraamaan tilojen käyttöasteita, toiminnallisuutta ja yhteisen työskentelyn lisääntymistä (integraationäkökulma).

Suunnitelmien mukaisesti siirtymässä olevat palvelut

Suunnitelmien mukaisesti sote-keskukseen siirtyisivät seuraavat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut: (suluissa nykyinen toimitila)

1. Vastaanottopalvelut

- Kokkolan pääterveysasema ja Koivuhaan vastaanotto 
- kardiologian vastaanotto

- hoitotarvikejakelu

 (Pääterveysasema ja Koivuhaan vastaanotto)

2. Suun terveydenhuolto

-          Perusterveydenhuollon vastaanotto pääterveysasema

-          Perusterveydenhuollon vastaanotto Torkinmäki

-          Erikoissairaanhoidon hammas- ja suusairauksien poliklinikka (keskussairaala)

3. Kokkolan aikuisten sosiaalipalvelut

-          Aikuissosiaalityö- toimeentulotuki

-          Sosiaalineuvonta

-          Kotoutumispalvelut

-          Typ-toiminta

-          Jälkihuolto

(Terveystie 1 kiinteistö, entinen terveydenhuolto-oppilaitos)

4. Vammaispalvelut

-          Vammaispalvelujen sosiaalityö ja avohuollon tiimi

(Rantakadun vammaispalvelutoimisto ja Terveystie 1 kiinteistö)

5. Perhekeskuspalvelut ja neuvola

-          Kantakokkolan ehkäisyneuvolat

-          Kantakokkolan äitiys- ja lastenneuvolat

-          Kokkolan alueen lapsiperheiden sosiaalipalvelut (perheneuvonta, perheohjaus, perhesosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden kotipalvelut, tukisuhdetoiminta)

-          Kokkolan alueen lastensuojelun avo- ja sijaishuolto

(Mariankadun, Torkinmäen, Isokylän, Koivuhaan neuvolatilat, Hagströmin kiinteistön Soiten tilat, Terveystie 1 kiinteistö)

6. Kuntoutuspalvelut, Kokkolan toimipisteet

-          Apuvälinekeskus

-          Kuntoutuksen lasten ja nuorten palveluista perusterveydenhuollon palvelut 

-          Kuntoutuksen aikuisten palveluista perusterveydenhuollon palvelut
(Pääterveysasema, keskussairaala, Koivuhaan vastaanotto, Hagströmin kiinteistö)

Konseptisuunnittelun jälkeen Soitessa on edelleen pyritty tehostamaan tilojen käyttöä ja myös organisaatiouudistus on tuonut muutostarpeita. Konseptisuunnittelun jälkeen on suunniteltu, että Sote-keskukseen siirtyisi myös:

7. Ikääntyneiden sosiaalityö ja Ikäkeskuksen Kokkolan toimipiste

(Terveystie 1 kiinteistö, keskussairaala)

Nykyisin käytössä olevista hyvinvointialueen omista tiloista puretaan Kokkolan pääterveysasema. Muut hyvinvointialueen omista tiloista siirtyviksi suunniteltujen toimintojen tilat jäisivät hyvinvointialueen muun toiminnan käyttöön. Vuokratiloista on tarkoitus luopua ja niiden vuokrasopimukset irtisanoa.

Siirtyviksi suunnitellut yksiköt ovat valmistautumassa muuttoon ja erityisesti integraation kehittämiseen ja lisäämiseen, kun tilat tarjoavat sille entistä paremmat mahdollisuudet. Toimitilojen tehokas käyttö on ollut koko suunnittelun ajan tärkeä linjaus. Toimintojen on tarkoitus siirtyä uusiin tiloihin erikseen tehtävän muuttosuunnitelman mukaisesti talon valmistumisen jälkeen. Tämän hetken tiedon mukaan kiinteistö on valmis joulukuussa 2026 ja toimintojen muuttaminen taloon voi alkaa sen jälkeen ja toiminta käynnistyä alkuvuoden 2027 aikana. Tarkempi muuttosuunnitelma ja aikataulutus varmistuu syksyn 2026 aikana. 

Yhteistoimintamenettely

Ennen strategia- ja suunnitelmatason linjauksiin perustuvien varsinaisten toimintojen siirtämistä koskevien päätösten tekoa suunnitelmien mukaiset toimintojen siirtämiset tulee käsitellä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaisesti.

Mainitun lain 4 §:n (631/2021) mukaisesti työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:

1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä;

2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia;

3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia;

4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Yhteistoimintamenettely koskisi valmistuvaan sote-keskukseen siirtyviä toimintoja ja palveluita kolmelta toimialueelta; SOTE-keskus toimialue, Ikääntyneiden ja vammaisten toimialue sekä Sairaala- ja akuuttipalveluiden toimialue. Yhteistoimintamenettely tultaisiin toteuttamaan yhteistoimintaneuvotteluna, jossa käsiteltäisiin toimintojen ja palveluiden siirtoon liittyvistä asioista seuraavat asiakokonaisuudet: toimipisteiden lakkauttaminen ja uuteen toimitilaan siirtyvät toiminnot ja siirtyvä henkilöstö sekä henkilöstöön liittyvät palvelussuhteen ehtojen mahdolliset muutokset, palvelutoiminnan mahdolliset muutokset työajoissa, alustava muuttosuunnitelma ja aikataulu mukaan lukien vaiheistus tai porrastus, toimitilojen turvallisuuteen liittyvä kameravalvonta sekä henkilöstöön ja asiakkaisiin/potilaisiin kohdistuva viestintä ja tiedottaminen.

Työnantajan lähtökohtana ei ole pyrkiä henkilöstön vähentämiseen sote-keskukseen siirtymisen vuoksi. Yhteistoimintaneuvotteluiden mahdolliset henkilöstövaikutukset selviävät tarkemmin neuvotteluiden käynnistyttyä, kun tarkemmat tiedot palvelussuhteen ehtojen mahdollisista muutoksista (varsinaisen työntekemispaikan muutos) täsmentyvät. Toimintojen ja palveluiden muutos eli lakkautettavista toimitiloista toimintojen siirtäminen uuteen toimitilaan voi aiheuttaa työnantajalle irtosanomisperusteen, mikäli muutoksen kohteena oleva työntekijä/viranhaltija ei hyväksy muutosta.

Yhteistoimintaneuvotteluiden tarkempi toteutus sovittaisiin paikallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Neuvottelutulos tuodaan aluehallituksen käsiteltäväksi neuvotteluiden päätyttyä.

Hallintosäännön 20 §:n 1 momentin 4. kohdan mukaan aluehallituksen tehtävänä on edustaa hyvinvointialuetta työnantajana.

Päätösehdotus Aluehallitus päättää
1. yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti koskien mahdollisia tai valmisteilla olevia toimintojen ja palveluiden siirtämisiä sote-keskukseen;
2. valtuuttaa henkilöstöjohtajan, sosiaalijohtajan, johtajaylilääkärin ja johtajaylihoitajan valmistelemaan neuvotteluesityksen sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvotteluissa työnantajaa voi edustaa tai niiden valmisteluun voi osallistua muitakin edellä mainittujen toimialuejohtajien ja henkilöstöjohtajan osoittamia henkilöitä.

Päätös Jäsen Hanna-Lea Ahlskog ehdotti asian palauttamista valmisteluun. Varajäsen Ulla-Riitta Harju kannatti Ahlskogin ehdotusta.

Koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta valmisteluun, oli suoritettava äänestys. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys siten, että äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja asian palauttamista valmisteluun kannattavat äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Hans Snellman, Hannu Haukilahti, Susanna Lindholm, Anna Nurmi-Lehto, Tapio Pajunpää, Tomi Kivelä, Sakari Telimaa ja Marja Tiala) ja 2 EI-ääntä (Hanna-Lea Ahlskog ja Ulla-Riitta Harju). Äänestystuloksen mukaisesti asian käsittelyä jatkettiin.

Jäsen Hanna-Lea Ahlskog teki ehdotuksen seuraavan kohdan lisäämisestä:
3. Valmisteluaineiston lisäksi yhteistoimintaneuvotteluja varten laaditaan kattavat kustannus- ja toiminnalliset arviot eri vaihtoehdoista, mitä toimintoja ja palveluita harkitaan siirrettäväksi sote-keskukseen. Ahlskogin ehdotus raukesi kannattamattomana.

Aluehallitus päätti asiasta päätösehdotuksen kohtien 1.–2. mukaisesti.

Jäsen Hanna-Lea Ahlskog ilmoitti jättävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen ja sitä koskevan kirjallisen perustelun. Eriävää mielipidettä koskeva kirjallinen perustelu on pöytäkirjan liitteenä.

 Seuraavat henkilöt ilmoittivat olevansa esteellisiä asiassa ja poistuivat kokoustilasta klo 11.28 asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi: Puheenjohtaja Sari Innanen (hallintolaki 28.1 § 5 kohta, yhteisöjäävi);

 2. varapuheenjohtaja Pirjo Urpilainen (hallintolaki 28.1 § 5 kohta, yhteisöjäävi);

 jäsen Pia Sillanpää (hallintolaki 28.1 § 5 kohta, yhteisöjäävi);

 kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Marlén Timonen (hallintolaki 28.1 § 5 kohta, yhteisöjäävi, Kokkolan kaupunginhallituksen jäsen);

 aluevaltuuston puheenjohtaja Kristiina Teerikangas (hallintolaki 28.1 § 5 kohta, yhteisöjäävi).

1. varapuheenjohtaja Tapio Pajunpää toimi kokouksessa puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan.
 

 Varajäsen Susanna Lindholm saapui kokoukseen klo 11.29 ennen tätä asiaa koskevan keskustelun avaamista.

 Varajäsen Tomi Kivelä saapui kokoukseen klo 11.34 tätä asiaa koskevan keskustelun aikana ennen päätöksentekoa.

 Aluehallituksen puheenjohtaja Sari Innanen (ilmoittanut esteellisyydestään ja vetäytynyt asian § 102 käsittelystä klo 11.28) poistui kokoustilan ulkopuolisesta odotustilasta klo 12.03.

 Kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn jälkeen klo 12.07 ja käsittelemättä jääneet asiat siirrettiin hallintosäännön 153 §:n mukaisesti jatkokokoukseen, joka pidettiin Teams-yhteydellä 12.5.2026 klo 17.30 alkaen.